VPK:n Kesäpäivä

Kesäpäivää vietetään 19.8.
ja juttua tulee kunhan olemme sen päivän saanut päätökseen, tämä on alkua.

Olimme tiistaina pystyttämässä katoksen kehikkoa ja jos perjantaina sataa niin vedetään pressu päälle. Talkoissa olivat Taustalla Seppo edenpänä Rami sitten Reno ja selin Jouko. Jälleen minä jäin pois kuvasta.

 Varsinainen päivän vietto:

Vihdin palokuntien Veteraanien kesäpäivän vietto alkoi todenteolla perjantaiaamulla. Saapuvilla oli kaikkiaan 27 veteraania. Vihtijärveltä 10, Vihdistä 6 ja Nummelasta11,Nyt olimme viisaampia kuin tiistaina ja jätimme autot jo aikaisemmin parkkiin. Ei ajettu sinne liukkaan nurmikon päälle. Kipinäkololla oli jo naiset laittamassa saunaa lämpiämään ja lohikeiton perunoiden kuorinnalla. 

Pääkokit Seija ja Aune, tulivat hetkeksi lieden ääreltä terassille vilvoittelemaan.

Ensimmäiseksi tulijat saivat kahvia ja sämpylää. Täytyihän sitä heti tankata jotta jaksoivat sitten suoriutua erilaisista leikkimielisistä kilpailutehtävistä.

 Tehtäviä oli viiden laista,

Näistä suorituksista sai erilailla pisteitä. Suorituksen sai tehdä kahdesti. Joten ensimmäinen kerta oli tavallaan harjoitus, siitä kyllä sai pisteet heti kotiin. Alla kuvassa ovat pinoamassa muttereita päällekkäin. Mitä useimman mutterin sai pysymään tornina, aikaa oli30 sekunttia. Paras saavutus oli yhteensä 23 kappaletta. Viisi henkilöä sai niitä pysymään yhteistuloksena yli 20 mutterin.

Kilpailut oli saatu päätökseen, niin keittiöltä kuuluikin jo käsky saapua lohikeitolle. Päivä oli pyörähtänyt iltapäivän puolelle, niin kyllä se keitto maistui. Lohikalaa oli oikein kunnolla, aina kun kauhalla rohmasi niin tuli kalaa mukaan.

Sauna kelpasi tällä kertaa vain naisille. Hyvä niin, jotta ei turhaan lämmennyt. Ruokailun jälkeen Jouko kertoili SPEK:n kuulumisia. Hän alkujaan uhkasi pitää sellaisen tunnin jutustelun mutta lyhenteli sitä jotta kuulijat eivät olisi nukahtaneet.  Kun ilmoitin seuraavaksi palkintojen jaosta, niin silmin nähden piristystä tapahtui. 
Palkinnon saajat alla.

Vasemmalta; Hannu Hampori (2p), Anna-Liisa Kykkänen (1p), Marja-Lena Landen (3p), Raili Pietilä (2p), Teuvo Silvasti (3p) 

ja Jorma Koimäki (1p).

Eila ja Anna-Liisa kuuntelevat tarkkaavaisesti Joukon tiedonantoa.

Joukon pitämää selostusta kuuntelee edessä Aulis Ojakkalasta, kuuluu Vihdin veteraaneihin.

Lohikeittoa söivät mutta silti vielä porukka odottelee Reijon paistamia lettuja. Mansikkahilloa oli riittävästi lettujen päälle laittaa.
Ainakin palautteesta päätellen porukka oli jälleen tyytyväisiä päivän antiin. Tärkeintä ei ole voittaa vaan tavata vuosien varrelta tutuiksi tulleita kavereita. Miehet tietysti taas sammuttivat vanhoja tulipaloja. Ihmettelen vain milloinka ne palot oikein sammuvat lopullisesti? Ei haittaa, pääasia on jotta kaikilla oli mukavaa.

Vanjärvellä

Maanantaina 1.8. olimme lähdössä Anna-Liisan luokse syntymäpäivä kahville.

Ja kun Seijan Punto ei käynnistynyt siellä Jorvin parkkipaikalla, niin odottelimme häntä jonkun aikaa. Toiset kulkeutuivat Joukon mukana, Sirkka, Aune ja Keijo. Meilläkin kesti lähtö aika kauan kun kukkakaupassa edellinen asiakas ei tiennyt oikein mitä kukkia ja mitä vihreätä mukaan.

Kuvassa vieraat jotka tulivat lopulta perille;

Vasemmalta; Aune Evelä, Sirkka Järvensivu, Reijo Jalava Sankaritar itse, kuulemma täytti taas 25 vuotta. Anna-Liisa. Seija Jalava, Kerttu Pitkänen ja Jouko Mäkinen.

Kuten aina niin kuvaaja ei pääse yhteiskuvaan, kameran takana Keijo Majuri.

Onneksi tervehdyshalauksesta tuli kuva jossa Keijo sitten pääsi Anna-Liisan vierelle. Ja taustalla Jouko katselee ”kateellisena”. 

Oikealla;

Kerkesi Joukokin sitten Anna-Liisaa lämpimästi onnittelemaan.

Jossakin vaiheessa kesken hauskan jutun sankaritar katosi. Eipä hätää, kyllä äänestä kuului jotta kahvipöytä on valmiina odottamaan  ”vieraita” sisälle.

Kyllä huomasi jotta syntyperä on sieltä Karjalasta. Pöydän antimia oli oikeastaan enemmän kuin tarpeeksi. Oli Karjalanpiirakkaa ja kinkkupiirasta sekä kuivakakkupaloja ja mielestäni huippuna oikein maukas kermakakku. Ai, meinasi unohtua jotta olihan piirakoiden päälle vanhan tavan mukaan munavoita.

Tästä munavoista sitten kehkeytyi leikkimielistä aikuisten keskustelua. Se on sitten taas aivan eri kirjoitusten aihe. Nyt olimme syntymäpäivää viettämässä.

kahvipöydän antimien ääressä.

                           Aune,                   Reijo,              Jouko

Kahvia ja syötävää kun oli saatu mahan ”täydeltä”  olihan meidän joukossa teen juojiakin mutta kaikki kuitenkin olimme tyytyväisiä.

Juttua jatkettin lainausmerkeissä paremmilla tuoleilla, olohuoneen puolella. Kyllähän sitä juttua riitti kun paikkakunnalla oli aikoinaan jopa koulua käyneitä mukana. Ja kyllä Jouko osasi ottaa tilanteen haltuunsa tututulla tavallaan.

Siisti tilaisuus, joten kirjoittajankin muisti säilyi toteamaan naiset jotka olivat hieman paremmilla tuoleilla.

Kerttu seuraa tarkkana

Sirkka, Aune ja Seija kuuntelevat mielenkiintoista juttua.